Tiedättehän kauniin suomalaisen joulukuisen aamun (7.12.), kun lumi kimaltelee auringon paisteessa ja punatulkut ovat tulleet syömään lyhteestä? Sellaisesta minäkin haaveilin tänä kuvauspäivänä. Mutta ei... Kertaalleen jo treffejä siirrettiin seuraavalle päivälle, kun sää tarjosi parastaan tuulen, vesisateen ja pimeyden muodossa. Kuvauspäivänkään sää ei kyllä missään nimessä suosinut. Lämpötilaa nosti silti melkoisesti paikalle saapunut 2-v hurmuri ja kaunis äitinsä!
Ystäväni halusi antaa kummipojalleen 2-v lahjaksi valokuvia ja pyysi minua kuvaamaan. Olipa jännä mennä valokuvaamaan itselle aiemmin tuntemattomia ihmisiä, aamuyön myöhästymispainajaisetkin siitä kertoivat ;) Mutta kun kuvauksen kohteen tapasi, niin ei voinut kuin sulaa ja jännitys kaikkosi nopeasti :) Pellavapää, Vaahteramäen Eemeli pilke silmäkulmassa, avoin ja onnellinen pieni poika. Todellinen hurmuri, samoin kuin äitinsä (rooperinrouva.blogspot.fi)!
Aamun kuvaussession jälkeen suunnattiin ystävän kanssa vielä koiratreeneihin ja otettiin muutama valio-kuva ystävän tottelevaisuusvalioksi tiensä tallanneensa kultaisesta. Sanomattakin selvää, että ystävä oli (tai ainakin pitäisi olla ;) ) ylpeä upeasta saavutuksesta, mutta taisi se koirakin tietää olleensa melkosta pätevä eläin... :D Onnea vielä kerran Johanna ja Nala!
